Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää mittaohjautuvan piirremallinnuksen periaatteet.
- osaa luoda 2D-profiiliin tarvittavat relaatiot ja mitat sekä käyttää tätä profiilia kolmiulotteisen osan luomiseksi.
- osaa luoda osista kokoonpanoja sekä työpiirustuksia tavanomaisine piirustusmerkintöineen sekä muokata osia ja kokoonpanoja
- osaa perusteet pintamallinnuksesta sekä ohutlevy- mallinnuksesta

Sisältö

- 2d sketch
- relaatiot ja mitoitus
- peruspiirteet (extrude, cut, revolve, loft, circular pattern, fillet, chamfer)
- kokoonpanot
- piirustukset
- pintamallinnus
- ohutlevy

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Kontaktiopetusta lähtökohtaisesti 12-13h/opintopiste., itsenäistä työskentelyä 15h /opintopiste. Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

3D -mallinnuksen perusteet, ohjelmana Siemens NX.
Parametrinen piirremallinnus, perusmallinnus, kokoonpanot, piirustukset, ohutlevytyökalujen perusteet, pintamallinnus ja visualisointi.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning- Kurssikohtainen työtila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt, läsnäolo opetuksessa

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu It's Leatning kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Annetut tehtävät on palautettu ajoissa, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki annetut tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti. Läsnäolo harjoitustunnilla suurempi kuin 50%

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla. Läsnäolo harjoitustunnilla suurempi kuin 70%

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää mittaohjautuvan piirremallinnuksen periaatteet.
- osaa luoda 2D-profiiliin tarvittavat relaatiot ja mitat sekä käyttää tätä profiilia kolmiulotteisen osan luomiseksi.
- osaa luoda osista kokoonpanoja sekä työpiirustuksia tavanomaisine piirustusmerkintöineen sekä muokata osia ja kokoonpanoja
- osaa perusteet pintamallinnuksesta sekä ohutlevy- mallinnuksesta

Sisältö

- 2d sketch
- relaatiot ja mitoitus
- peruspiirteet (extrude, cut, revolve, loft, circular pattern, fillet, chamfer)
- kokoonpanot
- piirustukset
- pintamallinnus
- ohutlevy

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Kontaktiopetusta lähtökohtaisesti 12-13h/opintopiste., itsenäistä työskentelyä 15h /opintopiste. Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Palautuksien myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

3D -mallinnuksen perusteet, ohjelmana Siemens NX.
Parametrinen piirremallinnus, perusmallinnus, kokoonpanot, piirustukset, ja visualisointi.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning- Kurssikohtainen työtila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt, läsnäolo opetuksessa

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu It's Leatning kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Annetut tehtävät on palautettu ajoissa, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki annetut tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti. Läsnäolo harjoitustunnilla suurempi kuin 50%

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla. Läsnäolo harjoitustunnilla suurempi kuin 70%

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää mittaohjautuvan piirremallinnuksen periaatteet ja osaa luoda 2D-profiiliin tarvittavat relaatiot ja mitat sekä käyttää tätä profiilia kolmiulotteisen osan luomiseksi. Lisäksi opiskelija oppii luomaan osista kokoonpanoja sekä työpiirustuksia tavanomaisine piirustusmerkintöineen sekä muokkaamaan osia ja kokoonpanoja. 

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään mekaniikkasuunnittelussa käytetyn tilavuusmallinnuksen perusteet.

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

3D -mallinnus, 5op
Opintojakson aikana käydään läpi eri 3D -mallinnusmenetelmät, menetelmien erot ja soveltuvuudet eri käyttötarkoituksiin.
Opintojakson pääpaino on tilavuusmallinnuksessa, ohjelmana Simens NX.
Ohjelmista on mahdollista saada opiskelijalisenssi kotikoneelle - rajoitetuksi ajaksi, ohjeistetaan tuntien aikana.
Opintojaksolla tehtävät harjoitustyöt palautetaan ITSlearninginn kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Optima.turkuamk.fi - Kurssikohtainen työtila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu Optiman kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- käyttää vektoreita
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä

Sisältö

Murtoluvut
Potenssit
Polynomilaskentaa
Juuret ja murtopotenssit
Yhtälöt
Geometriaa
Vektorit
Funktiot
Logaritmi- ja eksponenttifunktiot
Funktioiden kuvaajia ja niiden tulkintaa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija kertaa ruotsin kielen keskeiset kielioppirakenteet ja kehittää suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tarvittavia valmiuksia, joita tarvitaan ruotsin kielen opintojaksoissa jatko-opinnoissa. Lisäksi opiskelija tutustuu tekniikan alan perussanastoon teeman mukaisesti ja oppii tuntemaan ammattikorkeakouluopinnoissa käytettäviä työtapoja ja lähdemateriaaleja.

Sisältö

Opintojaksolla käsitellään aihepiiriin liittyvää tekniikan sanastoa ja tehdään siihen liittyviä kirjallisia ja suullisia tehtäviä.

Peruskielioppirakenteet aihepiiriin integroituna:
-substantiivien taivutus
- adjektiivin taivutus
-verbien taivutus ja aikamuodot
-pronominit
-kysymyssanat ja kysymyslauseet
- pää- ja sivulauseiden sanajärjestys

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- Elementtimenetelmän teoreettiset perusteet rakenteiden mekaniikassa.
- Käyttää elementtimenetelmän tietokoneohjelmia rakenteiden analysoinnissa.

Sisältö

- Viivarakenteet:  kehärakenteet, ristikot, teräspalkkirakenteet.
- pintarakenteet: ohutpeltirakenteet, paineastiat, kuorirakenteet.
- Solidirakenteet: 3D-solidikappaleet, kokoonpanot.
- Värähtelymekaniikka, nurjahdus, lämpöjännitykset  ym. rakenteiden mekaniikan erityiskysymyksiä.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää laajasti diesel- ja kaasumoottoreiden toimintaperiaatteen ja palamistekniikat
- osaa hahmottaa energiataloudellisuuteen ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- ymmärtää perusasiat moottoriprosessin mallinnuksesta.

Sisältö

- Todelliset työkierrot ja kaasunvaihto
- Palaminen ja päästöjen muodostus
- Polttoainelaitteet ja polttoaineen syöttöstrategiat
- Tehon, kulutusten ja päästöjen mittauslaitteet
- Moottorin energiatase ja sen määrittäminen
- Moottoripolttoaineet ja niiden ominaisuudet.
- Moottoriprosessin simuloinnin perusteet.

Aika ja paikka

Sepänkatu, vk 36 - 50, 2018

Oppimateriaalit

•Opintomonisteet
•Mollenhauer, K. 2010. Handbook of Diesel Engines, Springer Germany.
•Ferguson, C. 2001. Internal Combustion Engines. Applied Thermosciences
•Heywood, John B. 1988. Internal Combustion Engine Fundamentals. International Edition, New York. McGraw-Hill Book Company
•Rantala, J. Auto- ja kuljetusalan perusoppi 6: Moottori. 4.painos (2008)
•Bosch. 2010. Dieselmoottorin ohjausjärjestelmät. Autoalan koulutuskeskus. Hki
•Turunen, R ja Niemi, S. (2002). Polttomoottorit. Teoksessa: Raiko et al. (toim.), Poltto ja palaminen
•Päästömittauksen käsikirja
•http://www.dieselnet.com/tg.php , soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Kontakti- ja etäopetus. Ryhmä- ja itsenäiset harjoitustehtävät.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentit ja muut suoritukset opintojakson aikana Itsissä ilmoitettavana ajankohtina.

Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tentti kahdesti ja korottaa suoritusta kerran vuoden sisällä toteutuksen aloituksesta.
- 1. uusinta ke 31.1. klo 16-18
- 2. uusinta ke 28.2. klo 16-18

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jonkin osasuorituksen puuttuessa opettaja määrittelee korvaavan yksilötehtävän.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla tulee suorittaa tentti hyväksytysti sekä simulointiin tai laboratoriomittauksiin liittyvä harjoitustyö.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää laajasti diesel- ja kaasumoottoreiden toimintaperiaatteen ja palamistekniikat
- osaa hahmottaa energiataloudellisuuteen ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- ymmärtää perusasiat moottoriprosessin mallinnuksesta sekä laboratoriomittauksesta.
Opintojakson sisältö
- Todelliset työkierrot ja kaasunvaihto
- Palaminen ja päästöjen muodostus
- Polttoainelaitteet ja polttoaineen syöttöstrategiat
- Moottorin energiatase ja sen määrittäminen
- Moottoripolttoaineet ja niiden ominaisuudet.
- Ajoneuvojen tehontarve ja moottorin mitoitus
- Moottoriprosessin- ja ajoneuvosimuloinnin perusteet.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolle on etuoikeus niillä Konetekniikan opiskelijoilla, joiden tutkintovaatimuksiin tämä opintojakso kuuluu.
Opintojakso Polttomoottoritekniikan perusteet suositellaan suoritettavaksi ennen tätä opintojaksoa.

Opiskelijalla tulee olla valmius asentaa ja käyttää Matlab / Simulink ohjelmaa omalla koneellaan opintojakson aikana.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti- ja harjoitustyö arvioidaan. Opintojakson aikana toteutettavat harjoitustehtävät parantavat arviointia.

Hylätty (0)

Opiskelija tulee hylätyksi jos hän ei ole osallistunut vaadittuihin osasuorituksiin tai hänen tenttituloksensa jää alle vaaditun (n. 30...40 % pisteistä) tason.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän osaamisen taso (1): Opiskelija ymmärtää keskeisimmät opintojaksolla esitetyt termit ja käsitteet. Lisäksi hän osaa työskennellä ohjatusti simulointiohjelmistolla. Opiskelija kykenee esiintymään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän osaamisen taso (3 - 4): Opiskelija ymmärtää keskeiset polttomoottorin palamistapahtumaan liittyvät ilmiöt sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön. Lisäksi opiskelija osaa käyttää simulointiohjelmistoa sekä ymmärtää moottoritutkimuslaitteiston toiminnan. Opiskelija osaa toimia projektityöryhmässä ja kykenee pitämään ymmärrettäviä esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän osaamisen taso (5): Opiskelija ymmärtää laajasti polttomoottorin palamistapahtumaa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä osaa soveltaa niitä monipuolisesti ja innovatiivisesti käytäntöön. Lisäksi opiskelija osaa käyttää simulointiohjelmistoa sekä ymmärtää moottoritutkimuslaitteiston toiminnan. Opiskelija osaa toimia tehokkaasti projektityöryhmässä ja kykenee pitämään selkeitä ja johdonmukaisia esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 9.
Toinen välikoe viikolla 16.

Kurssisuorituksen voi uusia loppukokeessa, jotka järjestetään toukokuussa ja elokuussa. Välikoetta ei voi uusia.

Kansainvälisyys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä lopputentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

24*2h = 48h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
82 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 8.

Ensimmäinen välikoe pidetään viikolla 9.
Toinen välikoe pidetään viikolla 15.

Kurssin sisällöt:
- Lukujärjestelmät
- Raja-arvo
- Derivaatta raja-arvona
- Derivointimenetelmät
- Optimointiongelmien ratkaiseminen derivaatan avulla

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Laskuharjoituksista kerättävät pisteet 0-10p.

ja lisäksi JOKO

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

TAI

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista (tai loppukokeesta) yhteensä 10 pistettä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija saa kurssipisteitä alle 16 TAI ei ole osallistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut 16-25 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut 26-35 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut vähintään 36 kurssipistettä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa suunnitella ja ohjeistaa erityyppisiä energiateknisiä mittauksia
- osaa soveltaa teoriatietoja käytännön mittauksissa
- osaa analysoida mittaustuloksia
- osaa laatia mittausprojektiin liittyvät asiakirjat
- kykenee esittämään tuloksia selkeästi kirjallisesti ja suullisesti.

Sisältö

- erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit
- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen
- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti
- mittausprojektiraportin laatiminen
- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Oppimateriaalit

Opintomonisteita, Energia- ja virtaustekniikan kaavakokoelma sekä Energia- ja virtaustekniikan taulukot ja käyrästöt.
Luettavaksi tukikirjallisuudeksi suositellaan kirjaa Perttula, J., Energiatekniikka. WSOY, Porvoo 2000.
Opintojakson oppimateriaali löytyy Itslearning alustalta..

Opetusmenetelmät

Opintojaksoon kuuluvat laboratoriotyöt, sekä niihin varatut resurssit määrittelee laboratoriotöitä valvova opettaja. Hänen johdollaan muodostetaan laboratoriotyöryhmät. Hän myös vastaanottaa ja hyväksyy laboratoriotöistä tehdyt työselostukset. Laboratoriotöissä on 100 % läsnäolovelvoite. Kaikki annetut työt on tehtävä ja raportoitava annettuun määräaikaan mennessä. Toteutus on yksityiskohtaisesti nähtävänä Itslearning-alustalla.

Kansainvälisyys

Pienryhmätyöskentelyä opettajan tukemana. Kukin ryhmä perehtyy kolmeen projektiin, suunnittelevat sen toteutuksen, laativat ohjeet, suorittavat mittaukset kolmesta laitteistosta (vast), analysoivat tulokset, laativat raportin mittaustulosten pohjalta, palauttavat raportit määräaikaan mennessä Itslearnig-alustalle.

Jokainen ryhmä laatii kirjallisen raportin kolmesta erikseen määrätystä erilaisiin virtaus- ja lämpötekniikan mittauksiin liittyvistä mittalaitteista. Raportista laaditaan esitys (esim Powerpoint), joka esitetään koko ryhmälle luentotilassa kurssin lopussa lukujärjestyksen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaislaajuus on 5,0 op, joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä. Tämä koostuu mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatimisesta, mittausten suorittamisesta energiatekniikan laboratoriossa, mittausprojektiraportin laatimisesta sekä tulosten esittämisestä kohderyhmälle.

Sisällön jaksotus

- erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit

- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen

- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti

- mittausprojektiraportin laatiminen

- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin kokonaisarviointi koostuu painotetusta osa-alueiden arvioinneista. Eri osa-alueiden painotus on nähtävänä Itslearningissä. Lisäksi käytetään vertaisarviointia.

Hylätty (0)

Kurssin hyväksytyn suorittamisen ehtona on 100% läsnäolovelvoite laboratorio-osion tunneille, sekä vaadittujen dokumenttien palauttaminen ohjeistuksen mukaisesti määräaikaan mennessä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki vaadittavat raportin rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Raportin muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Virhearviointia laitteiden mittaustarkkuuden osalta ei ole huomioitu. Tuloksien analysointi on olematonta tai väärin tehty.
Projektiohjeet ovat niin puutteellisia tai epäselviä, että toiset ryhmät eivät ole pystyneet suorittamaan mittauksia niiden perusteella.
Raportin suullisessa esityksessä on puutteita ja virheitä. Esitysmateriaali on puutteellinen, virheellinen ja rakenne on sekava.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Raportin rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Raportin teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Virhearviointia on yritetty, mutta se ei ole täysin onnistunut. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on toisten ryhmien mahdollista suorittaa mittaukset ilman huomattavia ongelmia.
Raportin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Raportti on sisällön puolesta erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu, virhearviointi on kunnossa ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on toisten ryhmien mahdollista suorittaa mittaukset ilman ongelmia. Lisäksi ohjeissa on painotettu mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseen mittaustilanteessa.
Raportin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava. Esityksessä tuodaan ilmi tekijät jotka vaikuttivat tulosten luotettavuuteen, sekä parannusehdotuksia näiden tekijöiden vaikutuksen minimoimiseksi.

Tavoitteet

Opintojaksolla käsitellään energiamuotojen ja energiatekniikoiden perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää energiateknisten laitteiden toimintaa sekä niiden suunnittelua ja valmistusta.

Sisältö

- Ideaalikaasun tilanyhtälö ja tilanmuutokset
- Lämpökapasiteetit
- Suljetun systeemin energiatase
- Avoimen systeemin energiatase
- Kiertoprosessit
- Mäntäprosessit
- Kylmäkoneet ja lämpöpumput
- Virtauskoneiden perusteet

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy ITS Learning -alustalta.

Opetusmenetelmät

Tietoiskut
Itseopiskelu
Tekemällä oppiminen
Projektioppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Kontaktiopetus
Etäopetus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 5 op vastaten n. 125 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Pumppu ja putkisto
Energiatalous ja voimalaitostekniikka
Mäntämoottoritekniikka

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan Konetekniikan monimuoto-opiskelijoille.
Muiden koulutusten opiskelijoita otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä,mikäli tilaa on.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu seuraavien osioiden summana:
- Projektityöt 75 %
- Itsearviointi 25 %.

Kukin projektityö palautetaan yhtenä PDF-tiedostona ITS Learningissä olevaan Projektikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Palautukset viimeistään:
- Pumppu ja putkisto perjantaihin 19.4.2023 klo 23.59 mennessä
- Sähkön tuotantokustannukset perjantaihin 17.5.2023 klo 23.59 mennessä
- Mäntämoottorin päämitat ja suoritusarvot keskiviikkoon 12.6.2023 klo 23.59 mennessä.

Itsearviointi palautetaan ITS Learningissä olevaan Itsearvioinnin palautuslaatikkoon keskiviikkoon 12.6.2023 klo 23.59 mennessä.

Hylätty (0)

Jokin projektityö palauttamatta
Jokin projektityö puutteellinen -> täydennettävä
TAI
kaikkien suoritusten yhteispistemäärä alle 40 % kokonaispistemäärästä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

min. 40 % kokonaispistemäärästä -> as. 1
min. 55 % kokonaispistemäärästä -> as. 2

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

min. 70 % kokonaispistemäärästä -> as. 3
min. 80 % kokonaispistemäärästä -> as. 4

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

min. 90 % kokonaispistemäärästä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää paineen, virtausten ja lämpötilan mittaamisen teoreettisen taustan ja osaa soveltaa sitä käytäntöön
- ymmärtää lämmön ja lämpövirran käsitteenä sekä osaa analysoida yksinkertaisia systeemejä jotka ovat insinöörin osaamisen kannalta keskeisiä
- osaa sähköoppiin ja virtapiireihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osaa soveltaa niitä insinöörille tyypillisten ongelmien ratkaisuun
- ymmärtää magnetismin käsitteenä ja osaa kuvailla yksinkertaisen tasavirtamoottorin toimintaa
- tunnistaa sähkövirtaan ja nesteen virtaukseen liittyvän analogian ja osaa havainnollistaa tasavirtapiirin toimintaa sen avulla
- ymmärtää energia-käsitteen keskeisen roolin insinöörin osaamisessa
- osaa tehdä yksikkömuunnoksia kurssin sisältöön liittyvillä suureilla
- ymmärtää paremmin englanninkielistä fysiikan ja tekniikan alan kirjallisuutta

Sisältö

- Paine
- Fluidit
- Lämpötila
- Lämpö
- Sähkö
- Tasavirtapiirit
- Magnetismi

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää paineen, virtausten ja lämpötilan mittaamisen teoreettisen taustan ja osaa soveltaa sitä käytäntöön
- ymmärtää lämmön ja lämpövirran käsitteenä sekä osaa analysoida yksinkertaisia systeemejä jotka ovat insinöörin osaamisen kannalta keskeisiä
- osaa sähköoppiin ja virtapiireihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osaa soveltaa niitä insinöörille tyypillisten ongelmien ratkaisuun
- ymmärtää magnetismin käsitteenä ja osaa kuvailla yksinkertaisen tasavirtamoottorin toimintaa
- tunnistaa sähkövirtaan ja nesteen virtaukseen liittyvän analogian ja osaa havainnollistaa tasavirtapiirin toimintaa sen avulla
- ymmärtää energia-käsitteen keskeisen roolin insinöörin osaamisessa
- osaa tehdä yksikkömuunnoksia kurssin sisältöön liittyvillä suureilla
- ymmärtää paremmin englanninkielistä fysiikan ja tekniikan alan kirjallisuutta

Sisältö

- Paine
- Fluidit
- Lämpötila
- Lämpö
- Sähkö
- Tasavirtapiirit
- Magnetismi

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Student can- make lay-out design- design piping systems- model and simulate powerplant or engine cycles and processes- manage and realize a R&D project- apply some computer program for project management.

Sisältö

#NIMI?

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Itsenäinen opiskelu
Tiimiopiskelu
Projektissa opiskelu
Tiedonhankinta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Projektissa toimiminen 5 op = 135 h opiskelijan työtä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Projektiraportin hyväksyntä ja palautus määräaikaan mennessä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan niille Konetekniikan opiskelijoille, joiden tutkintovaatimuksiin tämä opintojakso kuuluu.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Jokin arviointikriteereistä ei täyty.

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- Elementtimenetelmän teoreettiset perusteet rakenteiden mekaniikassa.
- Käyttää elementtimenetelmän tietokoneohjelmia rakenteiden analysoinnissa.

Sisältö

- Viivarakenteet: kehärakenteet, ristikot, teräspalkkirakenteet.
- Ppintarakenteet: ohutpeltirakenteet, paineastiat, kuorirakenteet.
- Solidirakenteet: 3D-solidikappaleet, kokoonpanot.

Aika ja paikka

Syksyllä 2018 Sepänkadulla

Oppimateriaalit

Luentokalvot, harjoitustehtävät löytyvät itslearnigistä, jossa on myös linkkilista hyödyllisiin materiaaleihin.
e-kirjoja saatavilla kirjaston kautta:
- Finite Element Analysis by Narasaiah, G. Lakshmi
- Engineering Analysis with ANSYS Software by Stolarski, Tadeusz,
Nakasone, Y., Yoshimoto, S
- Finite Element Method : A Practical Course by Liu, G. R. Quek, S. S.
Finite Element Analysis by Bhavikatti, S.S.
- Finite Element Methods vs. Classical Methods by Rao, H.S.G.

Opetusmenetelmät

Oppilaiden harjoitustyö, käyttäen NX:n FEM-ohjelmistoa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopuksi pidetään koe.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin tuloksellinen suorittaminen vaatii matematiikan ja aikaisempien lujuusopin kurssien tietosisältöjen hallitsemista. Oppilaan on itse huolehdittava näiden asioiden mahdollisesta kertaamisesta.
Luennot tutustutaan vain keskeisiin asioihin. Kurssin asioiden syvällinen hallitseminen vaatii opiskelijalta omaehtoista tutustumistan ohjelman harjoitustöihin

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyö

Hylätty (0)

Ei ajallaan palutettuja harjoitustöitä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ajallaan palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ajallaan palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ajallaan palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa perustaidot käytännön järjestelmien suunnitteluun, käyttöön ja vianhakuun niin hydrauliikassa kuin pneumatiikassa.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään hydrauliikan ja pneumatiikan komponentit sekä kokonaisjärjestelmät. Pääpaino on komponenttien valintakriteereissä ja järjestelmän suunnittelussa. Komponentteihin ja järjestelmän toteutukseen tutustutaan teoriassa, laite- ja yritysesimerkeissä sekä käytännössä laboratoriossa. Laboratoriotöihin liittyy myös simulointiohjelmien käyttö.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa perustaidot käytännön järjestelmien suunnitteluun, käyttöön ja vianhakuun niin hydrauliikassa kuin pneumatiikassa.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään hydrauliikan ja pneumatiikan komponentit sekä kokonaisjärjestelmät. Pääpaino on komponenttien valintakriteereissä ja järjestelmän suunnittelussa. Komponentteihin ja järjestelmän toteutukseen tutustutaan teoriassa, laite- ja yritysesimerkeissä sekä käytännössä laboratoriossa. Laboratoriotöihin liittyy myös simulointiohjelmien käyttö.

Oppimateriaalit

Jaetaan Itslearning oppimisalustassa:
- luentokalvot, artikkelit, valmistajien materiaalit ym. koosteet
- englannin kieliset perusoppikirjat aiheesta
- otteita suomen- ja englanninkielisistä kirjoista.

Suositeltava kirjat em. lisäksi listataan Itslearning ympäristössä.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana luennot, simulointi- ja muut harjoitukset, ryhmätyöt sekä laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko kurssin tentti järjestetään viimeisellä luentokerralla.
Uusintamahdollisuus yleisinä uusintatenttipäivinä. Opiskelijoilla on oikeus kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa (korkein arvosana jää voimaan) ja kaksi kertaa hylättyä arvosanaa.

Kansainvälisyys

Kursilla pyritään käyttämään esimerkkejä teollisuudesta ja työkonetekniikasta, sekä keskittymään käytännön insinöörin työn tarpeisiin.
Painotus asioiden alustavassa ja perustasoisessa läpikäynnissä, evästys asioiden pidemmälle opiskeluun.
Jotta uudistuva opettajuus ja uudistuva oppimiskyky toteutuisivat, opiskelijalta edellytetään aktiivista ja osallistuvaa otetta ja vastuunottoa omista opinnoistaan. Opettaja toimii kurssin aikana mentorina ja ohjaa opiskelijaa kohti oikeita ratkaisuja ja ahaa-ilmiöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, joka tuntimääräisesti jakautuu seuraavasti:
Kontaktitunnit n. 50h.
Harjoitus- ja ryhmätyöt n. 30h.
Esitelmät n. 3h.
Kokeeseen valmistautuminen n. 10h.
Laboratoriotöiden raportointi n. 10h.
Vieraskielinen kirjallisuus n. 20h.
Harjoitustöiden läpikäynti n. 10h.
Yht. n. 133h.

Sisällön jaksotus

Opintojaksossa käsitellään hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja sekä kokonaisjärjestelmiä. Pääpaino on komponenttien valintakriteereissä ja järjestelmän suunnittelussa. Komponentteihin ja järjestelmän toteutukseen tutustutaan teoriassa, simuloimalla, laite- ja yritysesimerkeissä sekä käytännössä laboratoriossa. Laboratoriotöihin liittyy myös simulointiohjelmien käyttö.

Sisältö ja ajoitus täsmentyy Itslearningissa, pääpiirteittäin:
Aloitus, yleistä hydrauliikasta ja pneumatiikasta, hydrauliikan peruskaavat
Hyötysuhteet, simulointi
Pumput, moottorit, simulointi
Venttiilit, simulointi
Paineilman kehittäminen, kompressorit, jälkikäsittely, simulointi
Simulointi
Laboratoriotyöt 5 vk
Koe

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
Koe 60 %
Harjoitustyöt 15 %
Laboratoriotyöt 15 %
Tuntiaktiivisuus ym. 10 %

Jokainen osa-alue tulee olla suoritettuna hyväksytysti (pl. "tuntiaktiivisuus ym."), jotta loppuarvosanan saaminen on mahdollista.

Hylätty (0)

Joku "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet" osioista (pl. tuntiaktiivisuus ym.) on hylättynä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet" osioiden mukaan laskettu; opiskelija tunnistaa perusasiat ja osaa laskea ja tehdä valintoja tyydyttävällä tasolla.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

"Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet" osioiden mukaan laskettu; opiskelija osaa syvällisemmin käsitellä kurssin sisällön mukaisia asioita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

"Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet" osioiden mukaan laskettu; opiskelija osaa kriittisesti ja perustellen käsitellä kurssin sisällön mukaisia asioita.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät

Oppimateriaalit

https://sitra.fi
https://media.sitra.fi/2019/01/07145732/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa. (2003) Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuus ry. Helsinki.
Kokkonen, Ville et al. (2005) Visioiva tuotekonseptointi: työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry. Hollola.
Dorst, Kees, 2016: Frame innovation - Create new thinking by Design (e-book)
Sanders, Stappers. (2014) Convivial Toolbox – Generative Research for the front end of Design. BIS Publisher.
Curedale. (2013) 50 Brainstorming Methods for team and individual ideation. Design Community Collage Inc.

Muuta kirjallisuutta
Milton, Rodgers. (2013) Research methods for product design. Laurence King Publishing.
Crucq-Toffolo, Knitel. (2016) Concept code – How to create meaningful concepts. BIS Publisher.
VanPatter, Pastor. (2016) Innovation methods mapping. Humantific Publishing.
Phillips. (2012) Creating the perfect design brief – How to manage design for strategic advantage. Allworth Press.
Liedtka, King, Bennett. (2013) Solving Problems with Design Thinking, 2013. Columbia University Press.
Koivisto, Säynäjäkangas, Forsberg. (2019) Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Satu Miettinen (toim.). (2021) Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiateollisuus

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen
Harjoitustyöt ja projektityö
Itsenäinen ja ohjattu työskentely
Yksilö- ja pienryhmätehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Oppimisalustana itsLearning

Opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana opintojakson harjoitustehtäviä ja projekteja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitustyöt
Yksilö- ja ryhmätyöskentely
1op = 27h opiskelijantyötä, 5 op = 135h opiskelijan työtä, joka koostuu kontaktiopetuksesta työjärjestyksen mukaisesti sekä itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Luovuus
Megatrendit ja skenaariot
Visioiva konseptointi
Ideoinnin menetelmät
Prototypointi ideoinnissa

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritusten laatu, työskentely ja vastuunotto.
Jatkuva palaute
Itse- ja vertaisarviointi
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty hyvin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa käyttää SI-järjestelmän yksiköitä laskutoimituksissa ja sekä tehdä yksikkömuunnoksia
- osaa lukea erilaisissa koordinaatistoissa olevia kuvaajia
- osaa käyttää vektoreita liikkeen ja voimien kuvaamiseen
- osaa käyttää yhtälöitä mm. liikkeen ja voimien kuvaamiseen
- osaa piirtää vapaakappalekuvia
- ymmärtää mm. käsitteet nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka,työ, energia, teho, pyörimisnopeus, kiihtyvyys pyörimisliikkeessä

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
• tasainen liike
• tasaisesti kiihtyvä liike
• putoamiskiihtyvyys
• liike kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa
• voimat ja liikemäärä
• liikemäärän säilymislaki
• voima ja kiihtyvyys
• voima ja vastavoima
• painovoima
• tukivoimat
• kitkavoimat
• voiman siirto köysien ja vaijereiden avulla
• kineettinen energia
• potentiaalienergia
• työ-energiaperiaate
• jouset
• teho
• teho ja vastusvoimat tasaisessa liikkeessä
• teho kiihtyvässä liikkeessä
• impulssi
• kimmottomat törmäykset
• pyörimisliike
• g-voimat
• kulmakiihtyvyys ja keskihakuvoima

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa käyttää SI-järjestelmän yksiköitä laskutoimituksissa ja sekä tehdä yksikkömuunnoksia
- osaa lukea erilaisissa koordinaatistoissa olevia kuvaajia
- osaa käyttää vektoreita liikkeen ja voimien kuvaamiseen
- osaa käyttää yhtälöitä mm. liikkeen ja voimien kuvaamiseen
- osaa piirtää vapaakappalekuvia
- ymmärtää mm. käsitteet nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka,työ, energia, teho, pyörimisnopeus, kiihtyvyys pyörimisliikkeessä

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
• tasainen liike
• tasaisesti kiihtyvä liike
• putoamiskiihtyvyys
• liike kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa
• voimat ja liikemäärä
• liikemäärän säilymislaki
• voima ja kiihtyvyys
• voima ja vastavoima
• painovoima
• tukivoimat
• kitkavoimat
• voiman siirto köysien ja vaijereiden avulla
• kineettinen energia
• potentiaalienergia
• työ-energiaperiaate
• jouset
• teho
• teho ja vastusvoimat tasaisessa liikkeessä
• teho kiihtyvässä liikkeessä
• impulssi
• kimmottomat törmäykset
• pyörimisliike
• g-voimat
• kulmakiihtyvyys ja keskihakuvoima

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakso tarjoaa viitekehyksen, jonka puitteissa opiskelijalle annetaan mahdollisuus osata fysiikan keskeisiä perusteita sekä tekniikalle ominaisia toimintatapoja. Hän osaa:
- Hyödyntää Kansainvälistä suure- ja mittayksikköjärjestelmää teknisen tiedon tulkinnassa ja selittämisessä.
- Tulkita ja ratkaista suureyhtälöitä sekä niiden tuloksia ja suureiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia.
- Selittää suureiden riippuvuuksia toisistaan määrittelemällä uusia suureita ja tulkitsemalla luonnonilmiöitä.
- Arvioida käytettävien fysikaalisten ja teknisten käsitteiden ja menetelmien pätevyys- ja sovellusalueita.
- Yleistää fysikaaliset peruskäsitteet, -periaatteet sekä -vuorovaikutukset ja säilymisperiaatteet kaikkia fysikaalisia ilmiöitä yhdistäviksi tekijöiksi.

Sisältö

- Nesteiden ja kaasujen mekaniikka
- Lämpötila ja sen muuttuminen
- Lämpöenergia
- Lämpöenergian siirtyminen
- Sähköstatiikka

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- laatia yksinkertaista tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- laskea erilaisten tasokuvioiden osia ja pinta-aloja sekä erilaisten kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja erityisesti tekniikan sovellustehtävissä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita yksinkertaisissa tekniikan ongelmissa
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa

Sisältö

- Lauseke
- Yhtälöt
- Kolmion ratkaiseminen
- Trigonometrian perusteet
- Geometria perusteet
- Vektorilaskenta
- Funktio

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- laatia yksinkertaista tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- laskea erilaisten tasokuvioiden osia ja pinta-aloja sekä erilaisten kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja erityisesti tekniikan sovellustehtävissä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita yksinkertaisissa tekniikan ongelmissa
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa

Sisältö

- Lauseke
- Yhtälöt
- Kolmion ratkaiseminen
- Trigonometrian perusteet
- Geometria perusteet
- Vektorilaskenta
- Funktio

Oppimateriaalit

Kurssikirja "Insinöörin matematiikka" (tekijät Tuomenlehto, Holmlund, Huuskonen, Makkonen ja Surakka, kustantaja Edita).

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, verkko-opetus ja -ohjaus, itseopiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Osakoe1:
Osakoe2:

Kansainvälisyys

Itslearning

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Lähiopetus, verkko, itseopiskelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Keskimääräiselle opiskelijalle 5 op kurssi tarkoittaa noin 135 tuntia töitä. Tämä jakaantuu 14 viikolle. Ohjattua opetusta on 18h joko lähiopetuksena tai etäohjauksena. Huomattava osuus kurssista koostuu itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Materiaali ja toteutus Itslearning-oppimisalustalla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Verkko-oppimisalusta ItsLearning - Insinöörimatematiikan perusteet

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin läpäisy ja arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään kahdesta osakokeesta (max 2*16pistettä), ITSL-järjestelmään palautettavista perinteisistä laskuharjoituksista (max 7 pistettä) ja Ville-järjestelmässä tehtävistä sähköisistä laskuharjoituksista (max 3 pistettä). HUOM! Villestä tehdään maksimissaan 50% jokaisesta alueesta,

opiskelija voi itse valita ko alueesta mitkä tehtävät tekee.

Pisteitä osakokeista ja laskuharjoituksista on saatava yhteensä vähintään 16
Arvosana määräytyy seuraavan taulukon mukaan

Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä
Kurssin voi suorittaa myös pelkällä lopputentillä, jonka maksimipistemäärä on 32.


Kurssin jälkeen järjestetään kaksi tenttitilaisuutta, joissa voi tehdä koko kurssin tentin.
Laskuharjoitusten tuottamat pisteet
Hyvityspisteet määräytyvät lineaarisesti siten, että palauttamalla tehtävistä 100% saa 7 lisäpistettä.

Hyvityspisteet määräytyvät lineaarisesti siten, että keräämällä 50% pisteistä jokaisesta alueesta (pistemäärä yhteensä max 1600) saa 3 lisäpistettä (vastaa 800 pistettä).

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- laatia yksinkertaista tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- laskea erilaisten tasokuvioiden osia ja pinta-aloja sekä erilaisten kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja erityisesti tekniikan sovellustehtävissä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita yksinkertaisissa tekniikan ongelmissa
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa

Sisältö

- Lauseke
- Yhtälöt
- Kolmion ratkaiseminen
- Trigonometrian perusteet
- Geometria perusteet
- Vektorilaskenta
- Funktio

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen, laskuharjoitustehtäviin sekä ViLLE-tehtäviin.
Yksi viikon opetuskerroista on laskupainotteinen kerta, joissa keskitytään laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 43.
Toinen välikoe viikolla 50.

Kurssisuorituksen voi uusia loppukokeessa, jotka järjestetään tammikuussa ja helmikuussa. Välikoetta ei voi uusia.

Kansainvälisyys

Opeutskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitus- ja ViLLE-tehtävien tekemisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä lopputentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

35*2h = 70h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
60 h itsenäistä opiskelua (noin 5h viikossa) sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään 3 opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 42.

Ensimmäinen välikoe pidetään viikolla 43.
Toinen välikoe pidetään viikolla 50.



Opintojakson oppimistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

- osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
- ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
- ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
- ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
- ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
- osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
- ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
- osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
- tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.


Opintojakson sisältö:

- Lukujen esitystavat ja reaaliset lukualueet
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
- Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
- Yhtälöryhmät
- Juuret ja juuriyhtälöt
- Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
- Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
- Yksikköympyrä ja radiaanit
- Trigonometriset funktiot ja yhtälöt
- Sinilause, kosinilause ja vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen
- Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
- Vektorien pistetulo ja ristitulo
- Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
- Koulutuskohtaisia sisältöjä

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Laskuharjoituksista kerättävät pisteet 0-6 p.
ViLLE-tehtävistä kerättävät pisteet 0-4 p.

ja lisäksi JOKO

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

TAI

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista (tai loppukokeesta) yhteensä 10 pistettä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- laatia yksinkertaista tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- laskea erilaisten tasokuvioiden osia ja pinta-aloja sekä erilaisten kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja erityisesti tekniikan sovellustehtävissä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita yksinkertaisissa tekniikan ongelmissa
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa

Sisältö

- Lauseke
- Yhtälöt
- Kolmion ratkaiseminen
- Trigonometrian perusteet
- Geometria perusteet
- Vektorilaskenta
- Funktio

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen, laskuharjoitustehtäviin sekä ViLLE-tehtäviin.
Kurssilla on 8 läsnäolopakollista opetuskertaa, joissa keskitytään laskuharjoitustehtäviin. Näiden päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 9.
Toinen välikoe viikolla 16.

Kurssisuorituksen voi uusia loppukokeessa, jotka järjestetään toukokuussa ja elokuussa. Välikoetta ei voi uusia.

Kansainvälisyys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitus- ja ViLLE-tehtävien tekemisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä lopputentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

36*2h = 72h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
58 h itsenäistä opiskelua (noin 5h viikossa) sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään 3 opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 8.

Ensimmäinen välikoe pidetään viikolla 9.
Toinen välikoe pidetään viikolla 16.



Opintojakson oppimistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

- osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
- ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
- ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
- ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
- ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
- osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
- ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
- osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
- tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.


Opintojakson sisältö:

- Lukujen esitystavat ja reaaliset lukualueet
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
- Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
- Yhtälöryhmät
- Juuret ja juuriyhtälöt
- Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
- Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
- Yksikköympyrä ja radiaanit
- Trigonometriset funktiot ja yhtälöt
- Sinilause, kosinilause ja vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen
- Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
- Vektorien pistetulo ja ristitulo
- Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
- Koulutuskohtaisia sisältöjä

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Laskuharjoituksista kerättävät pisteet 0-6 p.
ViLLE-tehtävistä kerättävät pisteet 0-4 p.

ja lisäksi JOKO

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

TAI

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista (tai loppukokeesta) yhteensä 10 pistettä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija saa kurssipisteitä alle 16 TAI ei ole osallistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut 16-25 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut 26-35 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on osalistunut läsnäolopakollisiin opetuskertoihin JA saanut vähintään 36 kurssipistettä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- laatia yksinkertaista tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- laskea erilaisten tasokuvioiden osia ja pinta-aloja sekä erilaisten kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja erityisesti tekniikan sovellustehtävissä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita yksinkertaisissa tekniikan ongelmissa
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa

Sisältö

- Lauseke
- Yhtälöt
- Kolmion ratkaiseminen
- Trigonometrian perusteet
- Geometria perusteet
- Vektorilaskenta
- Funktio

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Oppimateriaalit

Kurssilla käytetään kirjaa Insinöörin matematiikka (Tuomenlehto ym, Edita). Opintojakson materiaali löytyy ITSL-sivuilla viikkoteemoittain, lisämateriaalina käytetään erityisesti Majaniemen monistetta Matematiikka I ja II (jotka löytyy ITSistä pdf-tiedostona).

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, verkko-opetus ja -ohjaus, itseopiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

tentti on kurssin päättävillä tunneilla.

Kansainvälisyys

Itslearning

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Lähiopetus, verkko, itseopiskelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Keskimääräiselle opiskelijalle 4 op kurssi tarkoittaa noin 108 tuntia töitä. Tämä jakaantuu 8 viikolle. Ohjattua opetusta on 13h joko lähiopetuksena tai etäohjauksena. Huomattava osuus kurssista koostuu itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Materiaali ja toteutus Itslearning-oppimisalustalla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Verkko-oppimisalusta ItsLearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin läpäisy ja arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään kurssin kokeesta (max 32 pistettä), ITSL-järjestelmään palautettavista perinteisistä laskuharjoituksista (max 5 pistettä).

Pisteitä kokeesta ja laskuharjoituksista on saatava yhteensä vähintään 13
Arvosana määräytyy seuraavan taulukon mukaan

Arvosana 1 vaatii 13 pistettä
Arvosana 2 vaatii 18 pistettä
Arvosana 3 vaatii 23 pistettä
Arvosana 4 vaatii 27 pistettä
Arvosana 5 vaatii 31 pistettä

Kurssin voi suorittaa myös pelkällä lopputentillä, jonka maksimipistemäärä on 32.


Kurssin jälkeen järjestetään kaksi tenttitilaisuutta, joissa voi tehdä koko kurssin tentin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa laboratorioympäristössä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti
- Opiskelija tunnistaa luonnontieteetellisiä ilmiöitä, niiden vaikutuksia ja osaa hyödyntää yksinkertaisia matemaattisia funktioita ilmiöiden vaikutuksen mallintamisessa
- Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa luonnontieteellisiä ilmiöitä teknisissä ratkaisuissa

Sisältö

Opintojaksolla tutustutaan Turun AMK:n eri laboratorioihin (tekniikan alan laboratoriot) sekä projektioppimisympäristöihin, ja suoritetaan laboratoriotöitä eri laboratorioissa pienryhmätyöskentelynä. Laboratoriotöistä kirjoitetaan jokaisesta kirjallinen työraportti.

Opintojaksolla hankitaan perusosaaminen opiskeluun tarvittavista Turun AMK:n tietojärjestelmistä, perehdytään tietoturvavaatimuksiin sekä otetaan henkilökohtaiset käyttäjätunnukset aktiiviseen käyttöön.

Ennen laboratoriotöiden aloittamista opitaan tarvittavat turvallisuuskäytännöt sekä perehdytään mittauksissa tarvittavien mittalaitteiden käsittelyyn, kerättyjen mittaustietojen käsittelyyn ja analysointiin.

Opintojakson aikana perehdytään tekniikan alan opinnoissa käytössä oleviin opiskelumenetelmiin, kuten CDIO ja innovaatiopedagogiikka, käytännön tilanteissa.

Laboratoriotyöt vaihtelevat toteutuvan ryhmäkoon mukaan, esim.:
• Fysiikan laboratorio
• Rakennuslaboratorio
• Uuden energian laboratorio
• Autolaboratorio
• Kiertotalouden työpaja

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa laboratorioympäristössä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti
- Opiskelija tunnistaa luonnontieteetellisiä ilmiöitä, niiden vaikutuksia ja osaa hyödyntää yksinkertaisia matemaattisia funktioita ilmiöiden vaikutuksen mallintamisessa
- Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa luonnontieteellisiä ilmiöitä teknisissä ratkaisuissa

Sisältö

Opintojaksolla tutustutaan Turun AMK:n Kupittaan kampukseen, eri laboratorioihin (tekniikan alan laboratoriot) sekä projektioppimisympäristöihin, ja suoritetaan laboratoriotöitä fysiikan laboratoriossa pienryhmä¬työs¬ken¬telynä. Laboratoriotöistä kirjoitetaan jokaisesta kirjallinen työraportti.
Opintojaksolla hankitaan perusosaaminen opiskeluun tarvittavista Turun AMK:n tietojärjestelmistä, perehdytään tietoturvavaatimuksiin sekä otetaan henkilökohtaiset käyttäjätunnukset aktiiviseen käyttöön.
Ennen laboratoriotöiden aloittamista opitaan tarvittavat turvallisuuskäytännöt sekä perehdytään mittauksissa tarvittavien mittalaitteiden käsittelyyn, kerättyjen mittaustietojen käsittelyyn ja analysointiin.
Opintojakson aikana perehdytään tekniikan alan opinnoissa käytössä oleviin opiskelumenetelmiin, kuten CDIO ja innovaatiopedagogiikka, käytännön tilanteissa.
Laboratoriotöiden lisäksi ryhmä osallistuu kiertotalouden työpajaan ja AMK-opiskelijoiden opinnäytetöiden seminaariin.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja mitoitusparametrien vaikutuksen
- Opiskelija osaa mitoittaa ja valita tärkeimmät koneenosat

Sisältö

Opintojakson sisältö:
- Kiiliahihnävälitykset
- Vierintälaakerit
- Akselin mitoitus
- Akselin liittäminen napaan
- Ruuvilitokset
- Hammaspyörät ja vaihteet
- Ketjuvälitykset
- Hammashihnavälitykset

Oppimateriaalit

Koneenelimet ja mekanismit, edita 1999
Koneenosien suunnittelu, Airila, Ekman 1997
Itslearning luentomateriaalit

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyö, laskuharjoitukset
Luennoilla käydään läpi jika viikon aiheen perusteet.
Laskutunneilla opiskelija tutkii aihetta ja tekee päätelmiään opettajan toimiessa valmentajana.
Lopputyössä ( harjoitustehtävä) opiskelija joutuu ottamaan vastuun työstään ja aikataulustaan osittain opettajan ohjauksessa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta määritetään kurssin aluksi.

Kansainvälisyys

Osaksi käänteinen luokkajärjestys.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot 40 tuntia
Ryhmäohjaukset 6 tuntia
Harjoitustyö 40 tuntia
Tentti ja valmistautuminen 30 tuntia

Sisällön jaksotus

Luennot 2+2 h/viikko x 8 viikkoa
Ryhmätyöt 2h/vko 3 viikkoa
Tentti

Tiistaiset TEAMS etä-tuntien linkki :
https://teams.microsoft.com/l/channel/19%3arN-8rsF8NmLrDhGfbVAXL3VCPMRv6Grdx8bvnvkiFxw1%40thread.tacv2/General?groupId=84de97b1-69d4-4c0b-a18f-a309efc37b4e&tenantId=ab32bc86-12f2-4b38-b262-c5775982e241

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti 90%, ryhmätyö, molemmat hyväksytysti
Arvosana määräytyy Tentin ja harjoitustyön yhteispistemäärän mukaisesti.

Hylätty (0)

Harjoitustyö palauttamatta/ tentti hylätty ( alle 6 p)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija yleisimmin käytettyjen koneenosien rakenteisiin, käyttökohteisiin ja mitoitukseen.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään keskeiset koneenosat mitoituksineen:- hitsaus-, ruuvi- ja liimaliitosten mitoitus- akselien mitoitus väsymislujuuden mukaan ja osien liittäminen akselille (kiila, kutistusliitos, erilaiset liitososat)- vierintälaakerien valinta ja mitoitus- hammaspyörien ja vaihteiden yleistietoutta sekä lieriöpyörien mitoitusta- kiilahihna-, ketju- ja hammashihnavälitykset. 

Oppimateriaalit

Optima materiaali
•Oppikirjat:
-Koneenelimet ja mekanismit, Blom..Suosara
-Koneenosien suunnittelu (sarja), Airila..Ranta
-Koneenosien suunnittelu, Airila…Välimaa

Sisällön jaksotus

•Matematiikkaa –laskemista –lujuuslaskentaa
•Lujuuslaskentaa
-materiaalitekniikkaa
•Mekaniikkaa -mekanismioppi
•Termodynamiikkaa
•Virtausmekaniikkaa

•2 tunnin opetuskerrat
•Suoritetaan laskut tunnilla tai seuraavaksi kerraksi
•Laskujen suoritus edellytys oppimiselle
•Harjoitustyö (pakollinen)
•tentti

tekninen sisältö aihealueista:•Akseli ja Navat
•Hammasvaihteet
•Hitsaus
•Jouset
•Ketjut
•Kiilahihnat
•Laakerit
•Lattahihnavälitykset
•Ruuvit

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:•on oppinut valitsemaan ja mitoittamaan niitä keskeisiä koneenosia, jotka eivät sisälly koneenosien suunnittelun peruskurssiin•on kehittänyt koneteknistä osaamistaan myöhemmin samassa moduulissa alkavan koneensuunnitteluprojektiin edellyttämälle tasolle•omaa sellaisen koneteknisen yleissivistyksen, joka mahdollistaa sujuvan työskentelyn konetekniikan ammattilaisten kanssa samassa toimintaympäristössä

Sisältö

Opintojakso on osa ”koneen suunnittelu” –moduulia ja se edellyttää mekaniikan ja lujuusopin perustietojen hallintaa.
Kurssin aikana opiskellaan seuraavia aiheita:•Jouset•Liukulaakerit•Kytkimet ja jarrut•Voitelu ja tiivistimet•Säädettävät käytöt•Mekanismit
Kurssin aikana tehdään mitoitusharjoituksia sekä teollisuusvierailu.

Oppimateriaalit

Luennoilla ilmoitettava materiaali. Lisäksi kurssin Optima kansioon ladataan kiinnostavaa materiaalia.

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Laskuharjoituksia, mitoitustehtäviä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla käsitellään koneensuunnitteluun aiheita, joita peruskurssissa ei ole käsitelty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävien palautus

Hylätty (0)

Harjoitustyöt ja tehtävät palauttamatta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tietää millaisia vaatimuksia konesuunnittelulle asetetaan
- osaa suunnitella toimivan ja valmistuskelpoisen koneen tai koneen osakokonaisuuden
- on kykenevä toimimaan suunnitteluryhmän jäsenenä
- sisäistää laatuvaatimusten, aikataulujen, valmistettavuuden ja kustannuspaineen asettamat vaatimukset suunnittelutyölle
- osaa hyödyntää suunnittelussa vakioituja ratkaisuja, standardiosia ja suunnitteluohjelmistoja

Sisältö

Opintojakso osa ”koneensuunnittelu” –moduulia ja se edellyttää mekaniikan, lujuusopin, CAE-menetelmien, materiaaliopin ja valmistustekniikan perustietojen hallintaa.
Kurssin aikana suunnitellaan ryhmätyönä mekaaninen toimiva kone etukäteen annettujen lähtötietojen perusteella. Suunnittelutyö jaetaan osiin ja aikataulutetaan siten, että tuotantokelpoinen suunnitteluaineisto sekä materiaalien ostoalusteet ovat valmiina opintojakson lopussa. Laitteen toiminta simuloidaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelutehtävän vaativuus sovitetaan vastaamaan opintojakson laajuutta.
Seuraavissa moduuleissa suunnitteluryhmä rakentaa ja koekäyttää suunnitelmien tässä opintojaksossa suunnitellun koneen.

Oppimateriaalit

Kaikki konneensuunnitteluun liittyvä aineisto.

Opetusmenetelmät

Harjoitustyö

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Suunnitella tehtävänannon mukainen toimiva kone tai laite ja dokumentoida se siten, että sen valmistaminen on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksoon kuuluu ryhmätyönä tehtävä koneensuunniteluprojekti ja sen dokumentoiminen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin menestyksellinen suorittaminen vaatii esitietoina koneensuunnittelun, hydrauliikan, automaatiotekniikan ja teknisen dokumentaation perustietojen ja -taitojen hallintaa. Opiskelijan on itse huolehdittava tästä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu harjoitustyön ja työn loppuraportin mukaan.

Hylätty (0)

Harjoitustyö tekemättä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Vain osa harjoitustyön tehtävistä tehty.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki harjoitustyön tehtävät tehty

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki harjoitustyön tehtävät tehty kiitettävällä tavalla.

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija
- hallitsee  koneistustekniikan työstökoneet, NC-ohjelmoinnin sekä lastuavat työkalut, niiden parametrit ja lastuamisgeometrian
- osaa laatia koneistussuunnitelman ja valita työstökoneen, kiinnitystavan ja lastuamisparametrit.

Sisältö

- lastuamisen perusteet
- terägeometria
- lastuamisparametrit
- lastuamismenetelmät ja työstökoneet
- työkappaleen kiinnitys
- koneistuksen tuotantojärjestelmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- Tentti/tentit 50% (arvostelu 0-5)
- Lopputyö 50 % (arvostelu 0-5)
- Laboratorio harjoitus (arvostelu hyväksytty / hylätty)

Jokainen osa-alue tulee olla suoritettuna hyväksytysti, jotta loppuarvosanan saaminen on mahdollista. Lopputyöt esitetään kurssin viimeisillä kerroilla, toisen ryhmän opponoidessa.

Viikkotenteillä tenteillä on mahdollista korottaa lopullista tentti arvosanaa +0.5 numeroa. Viikkotentti katsotaan hyväksytyksi, kun vastauksista on oikein yli 65%. Viikkotenttejä on yhteensä 11, joista hyväksyttyjä täytyy olla 9 tai enemmän, jotta on oikeutettu korottavaan arvosanaan.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee valmistustekniikan perusmenetelmät ja niihin liittyvät koneet ja laitteet. Hän osaa käyttää manuaalikoneita ja valmistaa yksinkertaisi komponentteja osaksi laitekokoonpanoa. Opiskelija osaa arvioida näiden komponenttien valmistamiseen tarvittavaa aikaa ja materiaaleja sekä kuinka laitteen valmistuskustannukset muodostuvat.
- levytyö
- sorvaus
- hitsaus
- jyrsintä

Sisältö

Harjoitustöissä suunnitellaan yksinkertainen konetekninen laite ja valmistetaan se käyttäen manuaalisia koneita. Toteutettua laitetta harjoitellaan arvioimaan aikataulun, laadun (mittatarkkuuden) sekä hinta-arvion täsmällisyyden perusteella.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja mitoitusparametrien vaikutuksen
- Opiskelija osaa mitoittaa ja valita tärkeimmät koneenosat

Sisältö

- Kiilahihnävälitykset
- Vierintälaakerit
- Akselin mitoitus
- Akselin liittäminen napaan
- Ruuvilitokset
- Hammaspyörät ja vaihteet
- Ketjuvälitykset
- Hammashihnavälitykset

Oppimateriaalit

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
ITSlearning luentomateriaali
Koneenelimet ja mekanismit, Blom..Suosara
Koneenosien suunnittelu (sarja), Airila..Ranta
Koneenosien suunnittelu, Airila…Välimaa

Opetusmenetelmät

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Luennot, ryhmätyö, laskuharjoitukset
Luennoilla käydään läpi joka viikon aiheen perusteet.
Laskutunneilla opiskelija tutkii aihetta ja tekee päätelmiään opettajan toimiessa valmentajana.
Lopputyössä ( harjoitustehtävä) opiskelija joutuu ottamaan vastuun työstään ja aikataulustaan osittain opettajan ohjauksessa

Kansainvälisyys

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Käänteinen luokkajärjestys
Oivaltavan oppimisen ymmärtäminen
Teorian vienti soveltavaan ratkaisuun

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Opintojakson laajuus on 5 op.
Lähitunnit n. 45
Harjoitustyö 60 h
Tehtävät 30 h
Tentti harjoitteluineen 20 h

Sisällön jaksotus

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Luennot 3h/viikko x 12 viikkoa

Tentti
• Akseli ja Navat
• Hammasvaihteet
• Hitsaus
• Jouset
• Kiilahihnat
• Laakerit
• Lattahihnavälitykset
• Ruuvit

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Tulityö- ja työturvakortit pitää olla suoritettu ennen labroihin menoa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää tuotteiden ja palvelujen elinkaarinäkökulmat, erilaiset suunnitteluvaatimukset ja osaa määritellä muotoilua niiden kautta. Opiskelija osaa jalostaa luovan ajattelun tuloksia tuote- ja palvelukonsepteiksi.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Konseptointi ja luovan ideoinnin soveltaminen

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan ITS:ssä

Opetusmenetelmät

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely
Harjoitustehtävät

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka
Learning by doing

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojaksokohtaisessa ITS -työtilassa

Oppimismenetelmät:
Itsenäinen ja ryhmätyöskentely
Harjoitustehtävät

Sisällön jaksotus

3D -mallinnus ja konseptointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen työskentely ja vastuunotto
Jatkuva palaute
Itse- ja ryhmäarviointi

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, vastuunottoa ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää kunnossapidon käsitteistöä ja taloudellista merkitystä yritykselle
- tuntee erilaisten kunnossapitostrategioiden ja filosofioiden periaatteita
- osaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan suunnitteluprosessiin
- tunnistaa erilaisia kunnonvalvontatekniikoita, sekä niissä hyödynnettäviä tietojärjestelmiä
- on perehtynyt kunnossapidon jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

Sisältö

- Kunnossapitolajit
- Kunnossapidon merkitys yrityksen toimintaan
- Kunnossapitostrategiat ja kunnossapidon suunnittelu
- Kunnossapidon tietojärjestelmät
- Kunnonvalvontamenetelmät
- Jatkuva parantaminen

Oppimateriaalit

"KUNNOSSAPITO menestystekijä" Opetushallitus. (http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/index.html)
Itslearning alustalla julkaistu oppimateriaali

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu oppimateriaalin avulla
Luennot
Ryhmätyöt
Laboratoriotyöt
Kirjalliset raportit
Tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti víikolla 47
Uusintatentit
ke 31.1.2024 klo 16:00-18:00
ke 28.2.2024 klo 16:00-18:00

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus luentotunneilla, kunnossapitosuunnitelma harjoitustyö, laboratoriotyöt.
Opintojakson laajuus on 5 op joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä

Sisällön jaksotus

vko 37 Kurssin aloitus, pelisäännöt, aikataulutu, pienryhmiin jako, luento
vko 38 Teorialuento, ryhmätöiden jako
vko 39-46 Laboratorio osio erillisen aikataulun mukaisesti
vko 47 Tentti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Pienryhmässä harjoitustyö ja sen esittäminen kirjallisesti ja suullisesti.
Kunkin opiskelijan osallistuminen 100% laboratoriomittauksiin.
Pienryhmässä laboratorioraportit.
Kaikki osa-alueet on suoritettava hyväksytysti kurssiarvosanan saamiseksi.

Hylätty (0)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältöä ei ole sisäistetty edes pääpiirteittäin. Vastaukset ovat pääsääntöisesti puutteellisia tai virheellisiä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on osittain sisäistetty pääpiirteittäin. Vastauksissa on lukuisia puutteita ja virheitä.
Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Tuotosten muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Seminaariesitelmän sisältö on suppea. Vaadittuihin seikkoihin ei ole perehdytty riittävästi, rakenne on sekava. Harjoitustyön suullinen esitys on suppea ja puutteellinen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on melko kattavasti sisäistetty. Vastauksissa on jonkin verran puutteita ja virheitä.
Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Tuotosten teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin. Seminaariesitelmän sisältö on kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty riittävästi, rakenne on selkeä. Harjoitustyössä tehdyt valinnat on perusteltu. Harjoitustyön suullinen esitys on selkeää ja kattaa hyvin vaaditun aihealueen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on kattavasti sisäistetty. Vastauksissa mahdollisesti olevien puutteiden ja virheiden määrä on hyvin pieni.
Harjoitustyö ja laboratorioprojekti ovat sisällöiltään erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita. Seminaariesitelmän sisältö on erittäin kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty erityisellä huolellisuudella, rakenne on selkeä. Harjoitustyön suullinen esitys on selkeästi jäsennelty ja siinä esitetään kattavasti ja perustellusti harjoitustyössä tehdyt valinnat. Lisäksi esityksessä viitataan ja vertaillaan omia valintoja lähteisiin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää hitausvoimien ja – momenttien vaikutuksen rakenteisiin

- analysoida suhteellisen monimutkaisten rakenteiden kestävyyttä

- osaa analysoida muodonmuutossuureita, kuten palkkirakenteiden taipumia

- osaa mitoittaa akselit ja puristussauvat

- tuntee väsyttävästi kuormitettujen rakenteiden mitoitusperiaatteet

Sisältö

- Kinematiikka

- Kinetiikka

- Kimmoviivan yhteenlaskuperiaate taulukoihin tukeutuen,

- poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö,

- puristussauvan nurjahdus ja materiaalin väsyminen

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy kokonaisuudessaan optiman työtilasta.

Opetusmenetelmät

kurssi toteutetaan käännetyn luokkahuoneen periaatteella. Kaikki kurssiin liittyvät luennot löytyvät videoituna linkkien Lujuusopin perusteet. Luennolle tullessa kunkin osallistujan tulee etukäteen tutustua ennalta ilmoitettuihin aiheisiin videoilta ja lähituniten aikana keskitytään tehtäviin ja niiden ratkaisuihin.

Kansainvälisyys

Käänteinen opetus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

tehtävien ratkaiseminen itsenäisesti etänä ja palautttaminen hyväksytysti määräaikaan mennessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi koostuu n. 15 lujuusopin ja 25 dynamiikan tehtävästä, joita ratkotaan lähitunneilla.

Sisällön jaksotus

-Kinetiikan ja kinematiikan perusteet
-Kimmoviivan differentiaaliyhtälö, kimmoviivan yhteenlaskuperiaate taulukoihin tukeutuen, hyperstaattiset tilanteet, poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö, puristussauvan nurjahdus, materiaalin väsyminen, dynaaminen kuormitus mitoituksen perustana.
Tarkka ajoitus ITslearning ympäristössä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson läpäisy (arvosana 1) on mahdollista suorittaa etänä harjoitustehtäviä suorittamalla. Katso tarkemmat ohjeet oppisportaalista. Parempien arvosanojen saavuttaminen edellyttää tenttiin osallistumista.

Hylätty (0)

Harjoitustehtävien yhteispisteet eivät riitä läpäisyyn. Tenttistä ei ole saavutettu 40% pisteistä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 40%.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 80%.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 87%.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää mallinnuksen ja simuloinnin mahdollisuudet ja rajoitukset suunnittelussa
- osaa mallintaa ja simuloida virtaukseen, lämmönsiirtoon, moottori- ja voimalaitostekniikkaan liittyviä prosesseja.

Sisältö

Tietokoneavusteista mallinnusta ja simulointia joillakin sovellusohjelmilla.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija
- osaa eritellä tuotevaatimukset ja materiaalinvalinnan perusteet
- osaa laatia tuotteen materiaaliteknisiä vaihtoehtoja ja lujuuslaskelmia
- tuntee metallimateriaalien lujuusominaisuudet ja valmistustekniset vaatimukset
- osaa laatia vertailulaskelmat teräksen ja alumiiniseosten käytön välillä
- tuntee yleisimmät muovimateriaalit sekä niiden fysikaalisia ja teknisiä ominaisuuksia.
 pystyy muovituotteen tuotekehityksessä tai muoviosan suunnittelutyössä ottamaan huomioon muovimateriaalien ominaisuudet ja valmistustekniikat.

Sisältö

- materiaalien ominaisuusprofiilit ja tuotteen vaatimusprofiili
- lujat teräkset
- alumiiniseokset ja niden käyttö
- rakenteen keventäminen
- muovimateriaalien ominaisuudet ja testausstandardit
muovien käyttö.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää erilaisten materiaalien käyttö- ja olosuhdeominaisuuksia
- tuntee yleisimpien materiaalien ominaisuudet ja materiaalimerkinnät
- tietää muovien ja komposiittirakenteiden käyttökohteet
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia materiaalinvalinnassa

Sisältö

- Teräksen valmistus ja teräkset
- Valuraudat ja alumiinit
- Titaani- ja nikkeliseokset
- Muovit ja keraamit
- Metallin sisäinen rakenne
- Metallin plastinen muodonmuutos
- Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
- Korroosionesto
- Puumateriaalit
- Kivi- ja betonimateriaalit
- Kemikaalit

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa olevat tehtävät, laboratoriotyöt, materiaalinvalintaharjoitustyö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Näkyvät itslearning-tilassa olevassa aikataulussa.

Kansainvälisyys

Kurssi keskittyy perusteiden opettamiseen. Materiaalitestaukseen tutustutaan laboratorio-opetuksessa. Oppimisen tukena ovat etätehtävät ja etätentit, joita suoritetaan viikottain. Kurssin loppupuolella tehdään ryhmissä laajempi materiaalivalintaharjoitustyö, jossa tutustutaan samalla materiaalinvalintaohjelmiston käyttöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

39 h Luennot
18 h Verkossa olevat tehtävät
28 h Materiaalinvalintaharjoitustyö
20 h Välikokeisiin valmistautuminen
12 h Laboratoriotyöt (Pakollinen läsnäolo)
16 h Laboratoriotöiden raportointi

Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Johdanto+aineenkoetus
Teräksen valmistus ja teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Muut metalliset rakenneaineet
Välikoe 1
Materiaalinvalintaharjoitustyön tehtävänanto
Muovit ja yleisimmät komposiittimateriaalit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksien yleisimmät lämpökäsittelyt
Koroosio ja korroosionesto
Välikoe 2

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:

Välikokeet (2 kpl) 50 %
Materiaalinvalintaharjoitustyö 15 %
Laboratoriotyöt 15%
itslearning-oppimisalustalle palautettavien etätehtävien, etätenttien ja raporttien aktiivisuus 10%
Etätentit 10%

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.
Laboratoriotöihin ja materiaalinvalintaharjoitustyöhön osallistuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan. Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää erilaisten materiaalien käyttö- ja olosuhdeominaisuuksia
- tuntee yleisimpien materiaalien ominaisuudet ja materiaalimerkinnät
- tietää muovien ja komposiittirakenteiden käyttökohteet
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia materiaalinvalinnassa

Sisältö

- Teräksen valmistus ja teräkset
- Valuraudat ja alumiinit
- Titaani- ja nikkeliseokset
- Muovit ja keraamit
- Metallin sisäinen rakenne
- Metallin plastinen muodonmuutos
- Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
- Korroosionesto
- Puumateriaalit
- Kivi- ja betonimateriaalit
- Kemikaalit

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa olevat tehtävät, laboratoriodemot

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Näkyvät itslearning-tilassa olevassa aikataulussa.

Kansainvälisyys

Kurssi keskittyy perusteiden opettamiseen. Materiaalitestausta esitellään laboratoriodemokerralla.
Kurssin suorittaminen vaatii paljon itsenäistä opiskelua. Oppimisen tukena ovat etätehtävät ja etätentit, joita suoritetaan viikottain.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

113 h Luennot ja verkossa olevat tehtävät
20 h Tenttiin valmistautuminen

Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Johdanto+aineenkoetus
Teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Muut metalliset rakenneaineet
Muovit ja yleisimmät komposiittimateriaalit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksien yleisimmät lämpökäsittelyt
Korroosionesto
Tentti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanaan vaikuttavat seuraavat suoritukset:
Etätentit (25%)
Etätehtävät (25%)
Loppukoe (50%)

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan. Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää erilaisten materiaalien käyttö- ja olosuhdeominaisuuksia
- tuntee yleisimpien materiaalien ominaisuudet ja materiaalimerkinnät
- tietää muovien ja komposiittirakenteiden käyttökohteet
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia materiaalinvalinnassa

Sisältö

- Teräksen valmistus ja teräkset
- Valuraudat ja alumiinit
- Titaani- ja nikkeliseokset
- Muovit ja keraamit
- Metallin sisäinen rakenne
- Metallin plastinen muodonmuutos
- Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
- Korroosionesto
- Puumateriaalit
- Kivi- ja betonimateriaalit
- Kemikaalit

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa olevat tehtävät, laboratoriotyöt, materiaalinvalintaharjoitustyö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Näkyvät itslearning-tilassa olevassa aikataulussa.

Kansainvälisyys

Kurssi keskittyy perusteiden opettamiseen. Materiaalitestaukseen tutustutaan laboratorio-opetuksessa. Oppimisen tukena ovat etätehtävät ja etätentit, joita suoritetaan viikottain. Kurssin loppupuolella tehdään ryhmissä laajempi materiaalivalintaharjoitustyö, jossa tutustutaan samalla materiaalinvalintaohjelmiston käyttöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

39 h Luennot
18 h Verkossa olevat tehtävät
28 h Materiaalinvalintaharjoitustyö
20 h Välikokeisiin valmistautuminen
12 h Laboratoriotyöt (Pakollinen läsnäolo)
16 h Laboratoriotöiden raportointi

Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Johdanto+aineenkoetus
Teräksen valmistus ja teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Muut metalliset rakenneaineet
Välikoe 1
Materiaalinvalintaharjoitustyön tehtävänanto
Muovit ja yleisimmät komposiittimateriaalit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksien yleisimmät lämpökäsittelyt
Koroosio ja korroosionesto
Välikoe 2

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:

Välikokeet (2 kpl) 50 %
Materiaalinvalintaharjoitustyö 15 %
Laboratoriotyöt 15%
itslearning-oppimisalustalle palautettavien etätehtävien, etätenttien ja raporttien aktiivisuus 10%
Etätentit 10%

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.
Laboratoriotöihin ja materiaalinvalintaharjoitustyöhön osallistuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan. Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee muotoiluajattelun erilaisia määritelmiä, osaa myös omin sanoin määritellä muotoiluajattelun lähtökohdat, soveltaa näkökulmaa ja eri menetelmiä haasteisiin eri aloilla osana monialaista tiimiä.

Sisältö

Muotoiluajattelu on tapa tarkastella, nähdä aistia maailmaa.
Muotoiluajattelu ymmärrettäväksi tekemisenä ja merkityksellisyyden luojana.

Muotoiluajattelu 5 op opintojakso sopii kaikille, jotka haluavat oppia kokonaisvaltaisen, inhimillisen ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntämistä erilaisissa ammatillisissa haasteissa.

Opintojakso rakentuu Johdannosta ja neljästä pääteemasta (4K)
1. Kokonaisuus
2. Kokemus
3. Kokeilu
4. Konseptointi
Jokainen teema sisältää tehtäviä, jotka rakentavat ymmärrystä edellisen päälle.

Oppimateriaalit

Hyviä kirjoja ja artikkeleita:

Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.

Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.

VanPatter, GK, Pastor; E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived.

Burnett, B. & Evans, D. 2016. Designing Your Life, How to build a well-lived, joyful life.

Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.

Hyppönen, H. 2020. Luomiskertomus: Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.

Opetusmenetelmät

Harjoitukset, projektityö, raportoinnit ja reflektoinnit, vertaisoppiminen.

Kansainvälisyys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 5 op, joka vastaa 185h työpanosta (1 op = 27h)
Oppimistehtävät:
-yksilöharjoitustyöt ja raportit
-ryhmäharjoitustyöt
-ryhmäprojekti

Sisällön jaksotus

Syyslukukausi 2023, tiistaisin ja perjantaisin 3-4h jaksoissa. Mahdollisesti opetusta myös keskiviikkoiltapäivisin.

Kurssin aikana opitaan muotoiluajattelua sekä yleisesti että liittyen oman elämän muotoiluun.

Opiskelu koostuu harjoituksista, tehtävistä, työelämäprojektista sekä aktiivisesta ryhmätyöskentelystä..

Muotoiluajatteluun tutustutaan kirjallisuuden, nettilinkkien sekä ohjaus- ja lukupiirikeskustelujen kautta ja sitä sovelletaan palvelumuotoiluprojektissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt ja raportit, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Hylätty (0)

Määrä: Tehtävät eivät ole valmiita / niitä puuttuu ja / tai
Laatu: Vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivisuus sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä 5
Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä kiitettävällä tasolla. .
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivisuus ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä suunnittelussa käytössä olevia kuvankäsittely-, vektorigrafiikka- ja presentaatio-ohjelmia suunnitelmien ammattimaiseen esittämiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa digitaalisia 2D- ja 3D-ohjelmia suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja osana moniammatillista työskentely-ympäristöä.
- Opiskelija osaa siirtää digitaalisia aineistoja digitaaliseen valmistukseen.

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- 2D- ja 3D-ohjelmat digitaalisessa tuotekehitysympäristössä
- Digitaalinen tuoteprosessi, CAD/CAM perusteet
- Presentaatiomateriaalit ja -taidot

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.
Protopajassa tehtävä DigitalFabrication projektityö.

Kansainvälisyys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aikana käydään läpi tyypilliset muotoilijoiden käyttämät ohjelmistot ja menetelmät:
Graafinen suunnittelu (Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator, CorelDraw. Taitto: Adobe InDesign. Graafinen käyttöliittymä: Adobe XD, Invision. Kuvankäsittely: Adobe Photoshop).
3D-mallinnus: (Polygon mallinnus: Blender, Pintamallinnus: Rhino3D, SiemensNX. Tilavuusmallinnus: SiemensNX).
Visualisointi / Renderointi: (Ohjelmakohtaiset työkalut).
Digital Fabrication: (Laserleikkaus: CorelDraw. CAM: RhinoCAM)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti ja Its -kurssikohtainen työtila

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt

Hylätty (0)

Puuttuvat tai puutteelliset harjoitustyöt

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

- kehittää opiskelutaitoja, joita tarvitaan ammattikorkeakouluopinnoissa
- suunnitella ajankäyttöään
- parantaa itseohjautuvuuttaan ja vastuunottoa opiskelustaan
- toimia rakentavasti opiskeluryhmässään
- arvioida omia uratoiveitaan ja kehittymistarpeitaan
- tunnistaa konetekniikan insinöörin työtehtäviä

Sisältö

- opiskelutaidot ja opiskelu ammattikorkeakoulussa
- ryhmässä toimiminen
- ajankäytön suunnittelu ja hallinta
- ammatti-identiteetin rakentamisen aloittaminen

Opetusmenetelmät

Osallistuminen luennoille

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille.

Sisällön jaksotus

Tuutortunneilla käsitellään ajankohtaisia ja opiskelualaan liittyviä asioita.

ke 6.9. klo 10.15-11.45
Aiheet: Messi, tutkintosääntö, arviointi, YTHS, turvallisuus

ke 13.9. klo 14.15-15.45
Aiheet: Palautteen käsittelytaidot ja opiskelu korkeakoulussa, VIP-toiminta

ke 20.9. klo 14.15-15.45
Aiheet: Opintopsykologi (opiskelu ammattikorkeakoulussa)

ke 27.9. klo 14.15-15.45
Aiheet: VIPien valinta, ryhmätyöskentelytaidot ja ryhmän pelisäännöt

ke 4.10. klo 14.15-15.45
Aiheet: Opiskelijan ajanhallinta

ke 25.10. klo 14.15-16.00
Aiheet: Erikoistumisvastaavan esittely, ajankäytön seuranta: keskustelu

ke 1.11. klo 14.15-16.00
Aiheet: Erikoistumisvastaavien esittelyt

ke 8.11. klo 14.15-15.45
Aiheet: Erikoistumisvastaavien esittelyt

ke 29.11. klo 14.15-16.00
Aiheet: Rekryvaraus ja lukuvuoden vaihtumiseen liittyvät asiat, seuraavan lukukauden opinnot ja ilmoittautuminen

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytyn arvioinnin saadakseen opiskelijan tulee olla läsnä luennoilla 80%.

Hylätty (0)

Poissaoloja enemmän kuin 20% luennoista.

Tavoitteet

- kehittää opiskelutaitoja, joita tarvitaan ammattikorkeakouluopinnoissa
- suunnitella ajankäyttöään
- parantaa itseohjautuvuuttaan ja vastuunottoa opiskelustaan
- toimia rakentavasti opiskeluryhmässään
- arvioida omia uratoiveitaan ja kehittymistarpeitaan
- tunnistaa konetekniikan insinöörin työtehtäviä

Sisältö

- opiskelutaidot ja opiskelu ammattikorkeakoulussa
- ryhmässä toimiminen
- ajankäytön suunnittelu ja hallinta
- ammatti-identiteetin rakentamisen aloittaminen

Opetusmenetelmät

Osallistuminen luennoille

Sisällön jaksotus

Tuutortunneilla käsitellään ajankohtaisia ja opiskelualaan liittyviä asioita.


Aiheet: Messi, tutkintosääntö, arviointi, YTHS, turvallisuus


Aiheet: Palautteen käsittelytaidot ja opiskelu korkeakoulussa, VIP-toiminta


Aiheet: Opintopsykologi (opiskelu ammattikorkeakoulussa)


Aiheet: VIPien valinta, ryhmätyöskentelytaidot ja ryhmän pelisäännöt

Aiheet: Opiskelijan ajanhallinta


Aiheet: Erikoistumisvastaavan esittely, ajankäytön seuranta: keskustelu


Aiheet: Erikoistumisvastaavien esittelyt


Aiheet: Erikoistumisvastaavien esittelyt


Aiheet: Rekryvaraus ja lukuvuoden vaihtumiseen liittyvät asiat, seuraavan lukukauden opinnot ja ilmoittautuminen

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- Ymmärtää ohjelmoinnin yleisimmät rakenteet, silmukat, toiston, ehtolauseet ja muuttujat
- Hallitsee modulaarisen ohjelmointitavan perusteet

Sisältö

- PC-pohjaisen mittausjärjestelmän ohjelmointi
- Modulaarinen ohjelmointi
- Ohjelman tietorakenteet
- Mittaustiedon käsittely
- Toimilaitteen ohjaus
- PC-pohjaisen käyttöliittymän rakentaminen

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro

Luennot, yksilötehtävät, työpajat ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Työpajafasilitointi (harjoitukset ryhmälle ja työpaja toimeksiantajalle)
Esittelyt
Vertaispalautteet
Prosessiportfolio eli loppuraportti
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Kansainvälisyys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja tekemällä oppimiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h
Lähikontaktitunnit 52 h
Etäopinnot 218 h

- Essee 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 12h
- Prosessiportfolio 24h
- Vertaispalautteet 8h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: Syksy 2023
Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät. esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut, esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, service blueprint, liiketoimintamalli (business model canvas)

Työpajan fasilitointi ja fasilitointimenetelmiä

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Palvelumuotoiluprojekti on mahdollisuus tehdä:
- omalle toimeksiantajalle tai
- ryhmätyönä 3-4 hengen ryhmissä koulun palvelumuotoilutoimeksiannoista, jolloin opettaja muodostaa ryhmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (opinnäyteanalyysi, työpajamenetelmäessee) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
Tehtävien palauttaminen aikataulussa
Prosessiportfolio, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (mm. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin lisäksi itse-ja vertaisarviointi vaikuttavat arvosanan muodostumiseen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Harjoittelun tavoitteena on oppia omassa ammatissa käytettäviä työtehtäviä, työskentelytapoja sekä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelija organisaatioiden toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin sekä antaa käsitys tuottavuuden, kehittyneen toiminta-ajatuksen, kannattavuuden ja yrittäjyyden merkityksestä.

Sisältö

Harjoittelun kokonaislaajuus on 30 opintopistettä, josta 10 opintopistettä on koulutusalakohtaista perusharjoittelua. Harjoittelu on ohjattua. Harjoitteluinsinööri ja/tai koulutusohjelman nimeämät opettajat valvovat harjoittelua työpaikkakäynnein sekä tarkastavat harjoittelukirjat ja työtodistukset. Harjoittelun hyväksyy koulutuspäällikkö.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Harjoittelun tavoitteena on oppia omassa ammatissa käytettäviä työtehtäviä, työskentelytapoja sekä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelija organisaatioiden toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin sekä antaa käsitys tuottavuuden, kehittyneen toiminta-ajatuksen, kannattavuuden ja yrittäjyyden merkityksestä.

Sisältö

Harjoittelun kokonaislaajuus on 30 opintopistettä, josta 10 opintopistettä on koulutusalakohtaista perusharjoittelua. Harjoittelu on ohjattua. Harjoitteluinsinööri ja/tai koulutusohjelman nimeämät opettajat valvovat harjoittelua työpaikkakäynnein sekä tarkastavat harjoittelukirjat ja työtodistukset. Harjoittelun hyväksyy koulutuspäällikkö.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- omaa perustiedot moottorien laskentasuureista, rakenteesta ja toiminnasta
- tuntee moottoreiden käyttösovelluksia
- ymmärtää moottorin keskeisten apujärjestelmien toiminnan ja merkityksen.

Sisältö

- Historiallinen katsaus
- Polttomoottorien luokittelu
- Perussuureet
- Teoreettiset työkierrot ja kaasunvaihto
- Ahtaminen
- Jäähdytysjärjestelmä, voitelujärjestelmä ja laakerit
- Moottorin pääkomponentit ja niiden materiaalit.

Oppimateriaalit

Luentomonisteet. Osa materiaalista on englannin kielellä.
ItsLearningista löytyvä kirjallisuusluettelo.
DieselNet soveltuvin osin (Finna tunnuksilla kirjautuminen)

Opetusmenetelmät

Luennot ja ryhmätehtävät. Osa luennoista voidaan järjestää etä-opetuksena verkossa. Luennoilla opiskelijat suorittavat tiedonhakutehtäviä BYOD-periaatteella.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi on tentti, jonka ajankohta ilmoitetaan ensimmäisen kontaktitunnin aikana.

Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tentti kahdesti ja korottaa suoritusta kerran vuoden sisällä toteutuksen aloituksesta.

Syksyn 2023 kurssin osalta uusintatenttipäivät ovat seuraavia:
- 1. uusinta ke 31.1. klo 16-18
- 2. uusinta ke 28.2. klo 16-18

Kansainvälisyys

Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit, yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit, verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ryhmätyötehtävät ja esityksen tekeminen ovat kaikille pakollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 5 op, vastaten n. 135 h opiskelijan työtä. Lähi- ja verkko-opetustunteja on tästä n. 50 h, loput ovat itsenäistä työskentelyä ja ryhmässä työskentelyä varten.

Opiskelijat tekevät kaksi ryhmätyötä opetettaviin aiheisiin liittyen, sekä laativat ja esittävät yhden esityksen muille ryhmille.

Sisällön jaksotus

- Historiallinen katsaus
- Polttomoottorien luokittelu
- Moottorin pääkomponentit ja niiden materiaalit
- Perussuureet
- Ahtaminen
- Teoreettiset työkierrot ja kaasunvaihto

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson läpäisyyn vaaditaan vähintään 30 % maksimipistemäärästä.
Arviointi koostuu kahdesta osasuorituksesta:
- projektityöt ryhmässä (2 kpl), sekä esitys ryhmässä: 30 %
- lopputentti, itsenäisesti: 70 %.

Hylätty (0)

Opiskelija tulee hylätyksi jos hän ei ole osallistunut vaadittuihin osasuorituksiin tai hänen tenttituloksensa jää alle vaaditun 30 % pisteistä tason.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän osaamisen taso (1 - 2): Opiskelija ymmärtää keskeisimmät opintojaksolla esitetyt termit ja käsitteet, sekä on osallistunut vaadittuihin ryhmätöihin, sekä saanut hyväksyttävän pistemäärän tentistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän osaamisen taso (3 - 4): Opiskelija ymmärtää keskeiset opintojaksolla käydyt aiheet. Opiskelijalla on hyvä käsitys polttomoottoreiden tekniikasta ja niiden toiminnasta. Opiskelija osaa toimia projektityöryhmässä ja kykenee pitämään ymmärrettäviä esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän osaamisen taso (5): Opiskelija ymmärtää laajasti polttomoottoreiden tekniikkaa, sekä ymmärtää hyvin erilaisten polttomoottoreiden ominaispiirteitä. Opiskelija osaa hakea luotettavaa tietoa opiskeltavista aiheista. Opiskelija osaa toimia tehokkaasti projektityöryhmässä ja kykenee pitämään selkeitä ja johdonmukaisia esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- selittää projektinhallinnan keskeiset käsitteet
- tunnistaa projektien rahoituslähteitä
- laatia projektihakemuksen ja -suunnitelman
- tehdä projektin aikataulun, kustannusarvion ja budjetin
- dokumentoida ja seurata projektin toteutumista.

Sisältö

- Projektinhallintaan liittyvät keskeiset käsitteet
- Rahoituslähteiden tunnistaminen
- Projektihakemus ja -suunnitelma
- Projektin aikataulu, kustannusarvio ja budjetti
- Projektin dokumentointi ja seuranta
- Riskien ja muutosten hallinta

Oppimateriaalit

Pelin: Projektihallinnan käsikirja, 2020
Artto et.al: Projektiliiketominta, 2006

Opetusmenetelmät

Luento, harjoitustehtävät ja keskustelut
Tekemällä oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttiä

Kansainvälisyys

Innvaatiopedagogiikka
itsLearning-oppimisalusta

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana harjoitustehtävien sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 h opiskelijan työtä.
4 op on 108 h opiskelijan työtä ml. kontaktiopetus 6 h (lähi ja etä).

Sisällön jaksotus

Opintojakson osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- selittää projektinhallinnan keskeiset käsitteet
- tunnistaa projektien rahoituslähteitä
- laatia projektihakemuksen ja -suunnitelman
- tehdä projektin aikataulun, kustannusarvion ja budjetin
- dokumentoida ja seurata projektin toteutumista.

Opintojakson sisältö
- Projektinhallintaan liittyvät keskeiset käsitteet
- Rahoituslähteiden tunnistaminen
- Projektihakemus ja -suunnitelma
- Projektin aikataulu, kustannusarvio ja budjetti
- Projektin dokumentointi ja seuranta
- Riskien ja muutosten hallinta


Ajoitus
Vk 43 Aloitus 2h
Vk 45 Teams-palaveri 1h
Vk 49 Teams-palaveri 1h
Vk 50 Lopetus 2h

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning. Myös sähköposti ja puhelin tarvittaessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävien palautus aikataulussa ja rakentava osallistuminen tapaamisissa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole osallistunut tapaamisiin, eikä ole tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskeija on tehnyt harjoitustehtävät, tehtävät on palautettu myöhässä tai ovat puutteellisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on
- tehnyt harjoitustehtävät hyvin ja palauttanut ne aikataulussa.
- osallistunut tapaamisissa rakentavasti yhteiseen toimintaan ja keskusteluihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on
- tehnyt harjoitustehtävät erityisen kattavasti ja palauttanut ne aikataulussa.
- osallistunut tapaamisissa rakentavasti yhteiseen toimintaan ja keskusteluihin.
- osoittanut erityistä kiinnostusta käsiteltävään aiheeseen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä eri asteisia malleja ja prototyyppejä, joiden avulla hän havainnollistaa suunniteltuja ratkaisuja, testaa niiden toimivuutta, kommunikoi suunnitelmista sekä vie suunnitelmia eteenpäin. Opiskelija osaa valita prototypointiin kulloinkin sopivia materiaaleja ja tekniikoita liittyen mm. suunnitteluprosessin vaiheeseen, käyttökohteeseen, valmistettavuuteen sekä kustannuksiin ja aikatauluihin.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Prototypoinnin menetelmät

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee moottoreiden ja voimalaitosten päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- tuntee moottoreiden ja voimalaitosten päästöjen vähentämiseen liittyvät polttotekniset ratkaisut sekä savukaasujen puhdistusteknologiat.

Sisältö

- Pako- ja savukaasupäästölainsäädäntö ja siihen liittyvä päästölaskenta
- Pako- ja savukaasupäästöjen vähentäminen palamiseen vaikuttamalla
- Pako- ja savukaasupäästöjen vähentäminen puhdistusjärjestelmillä.

Oppimateriaalit

-Luentomateriaali
-ItsLearningista löytyvä oheislukemista-luettelo
-Turunen, R ja Niemi, S. (2002). Polttomoottorit. Teoksessa: Raiko et al. (toim.), Poltto ja palaminen
-http://www.dieselnet.com/tg.php , soveltuvin osin, kirjautuminen Finna-tunnuksilla.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, laboratorio-opetus, itsenäinen opiskelu, sekä ryhmätehtävät. Osa kontaktiopetuksesta voidaan järjestää verkko-opetuksena.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentit ja muut suoritukset opintojakson aikana ItsLearningissa, sekä ensimmäisellä lähikerralla ilmoitettavina ajankohtina.

Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tentti kahdesti ja korottaa suoritusta kerran vuoden sisällä toteutuksen aloituksesta.

Syksyn 2023 kurssin osalta uusintatenttipäivät ovat seuraavia:
- 1. uusinta ke 31.1. klo 16-18
- 2. uusinta ke 28.2. klo 16-18

Kansainvälisyys

Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit, yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit, verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ryhmätyötehtävät ja laboratoriossa tapahtuva opiskelu on kaikille pakollista.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla opiskelija suorittaa tentin, sekä osallistuu opintojakson ryhmätöiden tekemiseen ja raportointiin.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee moottoreiden (ja voimalaitosten) päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- tuntee moottoreiden (ja voimalaitosten) päästöjen vähentämiseen liittyvät polttotekniset ratkaisut sekä savukaasujen puhdistusteknologiat.

Pääpaino opetuksessa on diesel-moottoreiden tekniikassa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolle on etuoikeus niillä Konetekniikan opiskelijoilla, joiden tutkintovaatimuksiin tämä opintojakso kuuluu.
Opintojaksot Polttomoottoritekniikan perusteet ja Diesel- ja Kaasumoottorit suositellaan suoritettavaksi ennen tätä opintojaksoa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson läpäisyyn vaaditaan vähintään noin 30 % maksimipistemäärästä.
Arviointi koostuu kahdesta osasuorituksesta:
- kurssilla tehtävät ryhmätyöt ja esitys
- lopputentti, itsenäisesti.

Hylätty (0)

Opiskelija tulee hylätyksi jos hän ei ole osallistunut vaadittuihin osasuorituksiin tai hänen tenttituloksensa jää alle vaaditun (n. 30 % pisteistä) tason.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän osaamisen taso (1 - 2): Opiskelija ymmärtää keskeisimmät opintojaksolla esitetyt termit ja käsitteet, sekä on osallistunut vaadittuihin ryhmätöihin ja on läpäissyt tentin hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän osaamisen taso (3 - 4): Opiskelija ymmärtää keskeiset opintojaksolla käydyt päästöaiheet. Opiskelijalla on hyvä käsitys päästöjen muodostumisesta ja niiden vähentämiskeinoista. Opiskelija osaa toimia projektityöryhmässä ja kykenee pitämään ymmärrettäviä esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän osaamisen taso (5): Opiskelija ymmärtää laajasti päästöjen muodostumiseen vaikuttavat ilmiöt, sekä ymmärtää hyvin eri päästöjen vähentämismenetelmät. Opiskelija osaa hakea luotettavaa tietoa opiskeltavista aiheista. Opiskelija osaa toimia tehokkaasti projektityöryhmässä ja kykenee pitämään selkeitä ja johdonmukaisia esityksiä sekä kotimaisella, että vieraalla kielellä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ruotsin kielen alkeiden ja keskeiset kielioppirakenteet sekä hallitsee sellaisen suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tarvittavan sanaston, että hän selviytyy muista koulutusohjelmansa ruotsin kielen opinnoista.

Sisältö

Aihepiirit ovat arkipäivän elämän tilanteita: opiskelu, työ, työharjoittelu, matkustaminen, puhelinkeskustelut, tietokoneet, messut. Aihepiirien avulla opiskelija osaa käyttää keskeisiä ruotsin rakenteita sekä suullisesti että kirjallisesti.

Oppimateriaalit

Opettajan kokoama oppimateriaali sähköisena Itslearningissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kokeiden ajankohdat näkyvät suunnitelmassa. Uusintakokeiden ajankohdat sovitaan opiskelijaryhmän kanssa kurssin loppupuolella.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Sisällön jaksotus

vko 36 Tunnit 1-2
• Opintojakson esittely
• Persoonapronominien perus-, objekti- ja omistusmuodot
vko 37 Tunnit 3-4
• Persoonapronominit, tehtäviä
• Kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen
vko 38 Tunnit 5-6
• Kysymyslauseet, tehtäviä
• Substantiivien taivutus
vko 39 Tunnit 7-8
• Substantiivien taivutus, tehtäviä
vko 40 Tunnit 9-10
• Substantiivien taivutus, tehtäviä
vko 41 Tunnit 11-12
• KOE 1
vko 43 Tunnit 13-14
• Adjektiivin muodot ja niiden käyttö
vko 44 Tunnit 15-16
• Adjektiiviharjoituksia
vko 45 Tunnit 17-18
• Verbiryhmät ja aikamuodot
• Verbiharjoituksia
vko 46 Tunnit 19-20
• Verbien käytön harjoituksia
vko 47 Tunnit 21-22
• Verbiharjoituksia
• Sanajärjestys
vko 48 Tunnit 23-24
• KOE 2
vko 49 Tunnit 25-26
varakerta

Viestintäkanava ja lisätietoja

Ammattioppilaitoksesta tulevat opiskelijat ovat etusijalla, jos ryhmäkoko alkaa ylittyä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty.

Hyväksytty arvio edellyttää:

osallistumista lähi+etätunneille vähintään 75 %
kotitehtävien suorittamista aikataulun mukaan vähintään 75 %
kokeiden (Koe 1 ja Koe 2) hyväksyttyä suorittamista.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ruotsin kielen alkeiden ja keskeiset kielioppirakenteet sekä hallitsee sellaisen suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tarvittavan sanaston, että hän selviytyy muista koulutusohjelmansa ruotsin kielen opinnoista.

Sisältö

Aihepiirit ovat arkipäivän elämän tilanteita: opiskelu, työ, työharjoittelu, matkustaminen, puhelinkeskustelut, tietokoneet, messut. Aihepiirien avulla opiskelija osaa käyttää keskeisiä ruotsin rakenteita sekä suullisesti että kirjallisesti.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Opintojakson jälkeen osaat
• toimia oman alasi viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• kehittää omia viestinnällisiä valmiuksiasi
• ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja ammattialan käytännöt.

Sisältö

• oman alan ammattitekstien analyysi, tulkinta ja kirjoittaminen
• asiatyylin tunnuspiirteet
• työelämän puheviestintätilanteet
• omien viestintätaitojen arviointi
• palautteen anto ja vastaanotto.

Oppimateriaalit

Verkkomateriaali ja opettajan materiaali Itslearning-oppimisalustalla

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, verkko-opetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, itsearviointi ja vertaispalaute.
Osa tehtävistä on mahdollista tehdä vain osallistumalla lähiopetukseen, joten läsnäolo tunneilla on tärkeää.

Kansainvälisyys

Opintojaksolla opiskellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen perustaitoja, joita tarvitaan alan työtehtävissä.
Opiskelija tutustuu ennen tunteja tunnin aiheisiin, joihin on annettu materiaaleja ja linkkejä Itslearningissa. Opiskelija tekee annetut ennakkotehtävät ennen aihetta käsittelevää oppituntia.
Opintojaksolla tehdään yksilöharjoituksia sekä ryhmäharjoituksia erikokoisissa ja vaihtuvissa pienryhmissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op = 80 tuntia opiskelijan työtä.
Tehtävät seuraavilta alueilta:
kielenhuolto
kirjoittaminen
puheviestintä

Sisällön jaksotus

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Asiatyylin tunnuspiirteet ja asiatyylinen kirjoittaminen
Työelämän puheviestintätilanteet
Omien viestintätaitojen arviointi
Palautteen anto ja vastaanotto


Opintojakson tavoitteet, tehtävät ja niiden arviointi, aikataulutus yms. käytännön asiat esitellään ensimmäisellä kerralla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolle osallistuvalta edellytetään taitavaa tai äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa eli C-taitotasoa. Opiskelijalla on vastuu tarkistaa edeltävyysehtojen täyttyminen ennen ilmoittautumista. Opettajalla on peruste hylätä ilmoittautuminen, jos edeltävyysehdot eivät täyty.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso perustuu jatkuvaan arviointiin. Verkossa tehtävät tehtävät, lähituntien itsenäiset ja ryhmätehtävät, puheviestinnälliset osuudet.
Arviointikriteerit esitellään opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut oppimistehtäviä hyväksytysti (kriteerit Itslearningissa). Opiskelija on osallistunut ryhmän työskentelyyn vain vähän tai ei ollenkaan.

Tavoitteet

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Opintojakson jälkeen osaat
• toimia oman alasi viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• kehittää omia viestinnällisiä valmiuksiasi
• ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja ammattialan käytännöt.

Sisältö

• oman alan ammattitekstien analyysi, tulkinta ja kirjoittaminen
• asiatyylin tunnuspiirteet
• työelämän puheviestintätilanteet
• omien viestintätaitojen arviointi
• palautteen anto ja vastaanotto.

Oppimateriaalit

Verkkomateriaali ja opettajan materiaali Itslearning-oppimisalustalla

Opetusmenetelmät

Lähiopetus (4 tapaamiskertaa), verkko-ohjaus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, itsearviointi ja vertaispalaute.
Osa tehtävistä on mahdollista tehdä vain osallistumalla lähiopetukseen, joten läsnäolo tunneilla on tärkeää.

Kansainvälisyys

Opintojaksolla opiskellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen perustaitoja, joita tarvitaan alan työtehtävissä.
Opiskelija tutustuu ennen tunteja tunnin aiheisiin, joihin on annettu materiaaleja ja linkkejä Itslearningissa.
Opintojaksolla tehdään yksilöharjoituksia sekä ryhmäharjoituksia erikokoisissa ja vaihtuvissa pienryhmissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op = 80 tuntia opiskelijan työtä.
Tehtävät seuraavilta alueilta:
kielenhuolto
kirjoittaminen
puheviestintä

Sisällön jaksotus

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Asiatyylin tunnuspiirteet ja asiatyylinen kirjoittaminen
Työelämän puheviestintätilanteet
Omien viestintätaitojen arviointi
Palautteen anto ja vastaanotto


Opintojakson tavoitteet, tehtävät ja niiden arviointi, aikataulutus yms. käytännön asiat esitellään ensimmäisellä kerralla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolle osallistuvalta edellytetään taitavaa tai äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa eli C-taitotasoa. Opiskelijalla on vastuu tarkistaa edeltävyysehtojen täyttyminen ennen ilmoittautumista. Opettajalla on peruste hylätä ilmoittautuminen, jos edeltävyysehdot eivät täyty.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso perustuu jatkuvaan arviointiin. Verkossa tehtävät tehtävät, lähituntien itsenäiset ja ryhmätehtävät, puheviestinnälliset osuudet.
Arviointikriteerit esitellään opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut oppimistehtäviä hyväksytysti (kriteerit Itslearningissa). Opiskelija on osallistunut ryhmän työskentelyyn vain vähän tai ei ollenkaan.

Tavoitteet

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Opintojakson jälkeen osaat
• toimia oman alasi viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• kehittää omia viestinnällisiä valmiuksiasi
• ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja ammattialan käytännöt.

Sisältö

• oman alan ammattitekstien analyysi, tulkinta ja kirjoittaminen
• asiatyylin tunnuspiirteet
• työelämän puheviestintätilanteet
• omien viestintätaitojen arviointi
• palautteen anto ja vastaanotto.

Arviointiasteikko

H-5